on lauantai
ja matalapaine,
kahvi saisi lievittää
särkevää päätä.
pieni mutta avara
kivijalan kahvila,
elämää nähneet
lattiat ja seinät
seinään nojaa fillari
ja tiskiin nuori neiti,
capucchino j:lle,
espresso minulle.
riisumme takit,
istumme alas -
ihastumme seiniin
ja niiden antamaan tunnelmaan.
kahvit tuodaan pöytään,
kupit, kauniit, lupaavat.
hengitän, haistan,
sitten maistan.
suussa sulavaa,
suklaata parempaa!
hymykuopat paljastavat
mihin sanat eivät riitä.
nautimme kahvista
ja toistemme seurasta -
valosta ulkoota
ja ajastusten virrasta.
musiikki soi hiljaa,
tunnistan kappaleen.
katson j:tä kun hän kirjoittaa.
jatkan lukemista, hymyillen --
- k
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti